Miten Suomi pärjää maailmalla - Materialize is a freemium WordPress theme developed by myThem.es

2000-luvun alku
– ensimmäinen osakekurssien alamäki alkaa keväällä 2000
– investointilama iskee Suomeen muutamia vuosia myöhemmin
– hitaan talouskasvun aikaa USA:ssa,  Euroopassa ja Japanissa
– monet terrori-iskut ja kirjanpitoskandaalit järkyttävät talouselämää aina tähän päivään asti
– USA:n ja Euroopan keskuspankki laskee ohjauskorkonsa ennätysalas ja nousua ei ole näkyvissä viellä vuosiin
– Irakin kriisi nostaa öljyn hintaa jonka jälkeen heikko talouskehitys koko 2000- luvun alun ajan ajaa öljyn hinnan alle 30$ barrelilta
– Kiinan ja Intian talouskasvu jatkuu nopeana 2000- luvun alun ajan
-> maailmantalous kasvaa vauhdikkaimmin sitten 1970-luvun
-> raaka-aineiden maailman laajuiset hinnat nousevat
-> globalisaatio etenee vauhdilla, tuotantoa siirtyy Kiinaan, Intiaan ja muihin nopeasti kasvaviin maihin
– talouskasvu Suomessa on ripeää vuosisadan alussa, työllisyys paranee ja työttömyys laskee
– Kunnes taas 2012-13 tienoilla iskee Suomen 5 lama-aika. Investointi lama iskee Suomen uudelleen ja sen asukkaiden henkilökohtaiseen talouteen.

Suomen talous on jälleen vaikeuksissa, mutta ei ensi kertaa eikä edes isoimmissa vaikeuksissa.  Erilaiset kansainväliset yritykset ja ilmaista pelirahaa tarjoavat nettikasinot, voivat helposti sijoittua Suomen ulkopuolelle. Tätä pahemmin Suomen teollisuustuotanto, ulkomaanvienti ja samalla koko kansantaloustalous ovat kärsineet sadan vuoden aikana ennen tätä jo neljä kertaa.

Maailmantalouden toiminta

Nousukaudet ja laskukaudet leviävät maailmantaloudessa maasta maahan monien eri kanavien kautta. Tässä on esitetty kaksi suhdannevaihteluiden kansainväliseen välittymiseen liittyvää tekijää. 2000- luvun alku on ollut haastavaa aikaa useine lamoineen jotka ovat pitkittyneet.

Muutos Vientikysynnässä

Talouskasvun nopeutuminen jossakin maassa kasvattaa yleensä myös kyseisen maan ulkomaantuontia. Henkilökohtaisten tulojen kasvaessa osa käytetään usein ulkomaisten tuotteiden (tuontihyödykkeiden) ostamiseen. Vastaavasti talouskasvun heikentyminen kotimaassa aikaansaa ulkomaiden viennin laskua, mikä puolestaan heikentää ulkomaiden kasvua. Kotimaan laskusuhdanne siis leviää viennin muutosten kautta ulkomaille laskusuhdanteena ja noususuhdanne näkyy ulkomailla vastaavasti noususuhdanteena.

Ulkomaanviennin määrän muutoksiin pohjautuvan suhdanteiden leviämisen voimakkuus riippuu pääpiirteissään kahdesta tekijästä. Mikäli tuontitavaroiden osuus kotimaisilla markkinoilla on mitätön (kuten esim. Japanissa ja Venäjällä), kotimaan kasvun nopeutuminen vaikuttaa ulkomaiden talouskasvuun vähemmän. Tällä hetkellä Japanilaisten kuluttamien tuontitavaroiden määrä on nousussa, näin ollen Japanin kasvun vaihteluiden merkitys muiden maiden suhdannekehitykseen on kasvamassa. Etenkin Yhdysvallat on niin suuri maa, että niiden talouskasvulla on erittön suuri vaikutus muiden maiden ulkomaanviennille. Etenkin 2010-luvulla heikko kysyntä USAssa on aiheuttanut onglemia monille talousalueille.

Jos kotimaan viennin osuus BKTsta (Bruttokansantuotteesta) on pieni, ulkomaiden talouskehitys ei vaikuta niin paljoa kotimaan suhdanteisiin. Läntisistä, suurista,  teollisuusmaista esimerkiksi USA:ssa ja Japanissa ulkomaanviennin osuus kansan kokonaistuotannosta on selvästi muita mitättömämpi, joten ne ovat vähemmän riippuvaisia kansainvälisestä talouskehityksestä. Euroopassa suurin osa maista on puolestaan nk. avoimia talouksia, joiden talouskasvu on suurerlta osin kiinni ulkomaanviennin kehittymisestä.

Mitä suurempi osuus ulkomaanviennistä kohdistuu tiettyyn yksittäiseen maahan, sitä enemmän talouskasvu on riipuvainen tämän kohdemaan suhdanteiden kehittymisestä. Suomen viennin kannalta tärkeimmät maat ovat Englanti, Saksa, Ruotsi ja Venäjä, Suomen talouskehitys on riippuvainen näiden maiden suhdanne heilahteluista. Keski-Euroopan maat käyvät suurimman osan ulkomaankaupasta keskenään, tarkoittaen sitä, että näiden maiden suhdanne muutokset kulkevat pitkälti yhdessä. Samanlaisia toistensa kanssa keskitetysti kauppaa käyviä maaryhmiä ovat mm. NAFTA-maat (USA, Meksiko ja Kanada) sekä idässä Japani ja Kaakkois-Aasian maat.

Muutokset tuotantokustannuksissa

Suhdanteet siirtyvät ja leviävärt maasta toiseen usein myös kustannusten muutosten eli tuontihintojen sekä valuuttakurssien elämisen kautta. Teollisuuden käyttämien ulkomaisten raakamateriaalien (öljy ja muut teollisuuden raaka-aineet kuten metallit) hintojen nousu lisää teollisuuden käyttökustannuksia. Tämänkaltainen kannattavuuden huononeminen haittaa useinmiten maan talouskasvua. Kasvun hidasteena ovat myös korot, joita tuontihintojen kohoamisen aiheuttaman inflaation hillitsemiseksi on nostettu. Vastaavasti ulkomaisten materiaalien hintojen pieneneminen nopeuttaa talouskasvua omalta osaltaan.

Tuotantovälineiden maailmanmarkkinahinnat ovat muuttuvat mikä on aiheuttanut paineita eri talous alueilla. Öljyn ja muiden raaka-aineiden, kuten metallien ja komponenttien hinnat määräytyvät markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan. Tämän hekinen, pitkittynyt, hidas kysyntä on aiheuttanu ongelmia monille maille koska näiden vienti ei ole vetänyt suunnitellusti.